Pienin virhe, joka kannattaa korjauttaa, on se joka häiritsee ja vaatii ainakin ajoittaista silmälasien käyttöä. Käytännössä henkilö itse päättää näönkorjausleikkauksen tarpeen; jos kokee tarvitsevansa silmälaseja, leikkaus on hyvä vaihtoehto lasien käyttämiselle.

Nuorella henkilöllä suosittelemme, ettei näköarvoissa olisi tapahtunut merkittäviä muutoksia kahteen vuoteen ennen leikkaukseen tuloa. Ikänäköön liittyvä lähinäön heikkeneminen puolestaan ei ole esteenä toimenpiteelle.

Useimmiten laserleikkauksen esteenä on sarveiskalvon sairaus tai epäily sairaudesta, joka ohentaa sarveiskalvoa ja heikentää sen kestävyyttä. Tapauksia on muutamia vuodessa.

Lähinäkö ei heikkene laserleikkauksen seurauksena. Laserleikatut silmät tarkentavat lähelle samoin kuin aiemmin kaukolaseilla. Nuori potilas ei siis tarvitse laserleikkauksen jälkeen lähilaseja eikä ikänäön tuleminen aikaistu. Ikänäköinen potilas puolestaan tarvitsee laserleikkauksen jälkeen lähilasit, mikäli molemmat silmät korjataan nolla-taitteiseksi. Ikänäössä voidaan tehdä myös ns. monovision, jolla vähennetään lähilasien käyttötarvetta.

Mikäli näköarvot ovat leikkaushetkellä vakiintuneet, saavutettu tulos on yleensä pysyvä. Täysin poissuljettua taittoarvojen muutokset eivät kuitenkaan ole, mutta yleensä on mahdollista tehdä uusintaleikkaus.

Toimenpide ei yleensä ole lainkaan kivulias. Se on jonkin verran epämiellyttävä mutta kestoltaan hyvin lyhyt tapahtuma. Suurin osa potilaista ei tosin koe leikkausta edes erityisen epämiellyttävänä.